Tämä lyhyt vertailu koskee joitakin mainittujen kirjojen yleisiä asioita, eikä siinä viitata tai tehdä johtopäätöksiä kristinuskosta tai islamista käytännössä. Olen lukenut Koraanin läpi kerran, Raamatun useasti. Lisäksi Jaakko Hämeen-Anttilan "Islamin käsikirja" on antanut paljon arvokasta taustatietoa.
On tärkeä ymmärtää, että islam erkaantui juutalaisuudesta vasta profeetta Muhammedin myötä 500-luvulla. Yksi islamin ymmärtämisen avainkohtia Koraanissa on lause "Uskokaa Toora ja Evankeliumi". Juutalaisten pyhät kirjoitukset (Toora) vastaa suunnilleen Raamatun Vanhaa Testamenttia. Kehotus uskoa evankeliumi kuulostaa kristityn korvaan hämmentävältä, mutta "evankeliumi" tarkoittaa tässä yhteydessä kertomuksia Jeesuksesta profeettana. Selkein teologinen ero Raamatun ja Koraanin välillä onkin oppi Jeesuksesta: hän on islamissa profeetta, suurin Muhammedin jälkeen, mutta jumalallista asemaa hänellä ei ole: "Jeesus, Marian poika.". Muslimit siis katsovat olevansa oikea Jumalan kansa ja oikeita israelilaisia, ei syntyperän mutta Jumalan profeetan (Muhammedin) saaman ilmoituksen perusteella.
Muhammedin kerrotaan saaneen Koraani saneluna suoraan taivaasta. Arabiankielinen Koraani on siksi täydellinen ja virheetön. Sen kieli on paikoin runollista. Jumalaan liitetään laatusanoja, joita käytetään kauniilla tavalla Jumalan niminä: "Hän on Mahtava, Viisas.".. "Tietäkää, että Jumala on Vauras, Ylistettävä.". Koraanin tekstimäärä on n. kolmasosa Raamatun tekstistä. Suomenkielisen käännöksen laatinut Jaakko Hämeen-Anttila neuvoo lukemaan Koraanin ensimmäisellä kerralla lopusta alkuun, mikä suunnilleen vastaa lukujen (suurat) kronologista järjestystä ilmeisesti kirjoitusajankohdan mukaan. Koraani on enimmäkseen opetustekstiä, ei historiankirjoitusta kuten esim. Vanha Testamentti.
Koraanista ei löydy kehotuksia väkivaltaan tai mihinkään muuhun äärimmäiseen tapaan toteuttaa uskontoa. Opetustekstissä korostuu puhdasoppisuus ja anteliaisuus. Yhteisön toimintaan liittyvää opetusta on vähän. Se koskee mm. avioeroa ja perintöoikeutta. Perinnön kohdalla tytär on oikeutettu puoleen siitä mitä poika. Nykyaikana tämä olisi syrjintää, mutta historiallisessa perspektiivissä edes tällaista naisen aseman tunnustamista voi pitää edistyksellisenä.
Sunnat ovat kirjoituksia, jotka antavat ohjeita Koraanin soveltamiseksi käytäntöön. Niiden kautta voi paremmin ymmärtää islamilaisen maailman historiaa ja kulttuuria.
Teologisessa mielessä tärkeä asia on näkemys Jeesuksen asemasta. "Ei Jumalalla ole poikaa, sellainen ei ole sopivaa". Siten Koraani erikseen korostaa eroa kristinuskoon tulkitsemalla opin Jeesuksesta Jumalan poikana polyteismina (monijumalisuutena) ja siten jumalanpilkkana ja vääräuskoisuutena, mikä Koraanin mukaan on synneistä suurin. Kristillisen teologian näkökulmasta tällainen tulkinta on kuitenkin vääristelevä.
Pari muuta kiinnostavaa yksityiskohtaa Koraanista. "Dzinnit" ovat eräänlaisia henkiolentoja, pahoja henkiä (piruja), mutta myöskin hyviä henkiä mahtuu joukkoon. Muhammed lähetettiin profeetaksi sekä dzinneille että ihmisille. Koraani ei tarkemmin kuvaile esim. ihmisten ja dzinnien välisiä suhteita.
"Mutta hurskaita odottaa.. pyöreärintaiset nuoret tytöt" (78 Viestin Suura). Koraanissa uskovia odottaa taivas, joka ympäristönä muistuttaa ajallista maailmaa myös asitillisine iloineen, tämä ei siis ole vertauskuvallista. Raamatun taivas on käsitteellisempi ("Silloin ei mennä miehelle".. "ovat kuin enkelit taivaassa"). Tämä voi tuntua hieman ristiriitaiselta suhteessa siihen, että islamilaisessa teologiassa muuten Jumalan abstraktisuutta ja ei-ihmisenkaltaisuutta korostetaan.
Koska Koraani on saneltu suoraan taivaasta ja on virheetön, siitä ei ole juuri keskusteltavaa. Raamatun syntytapa on erilainen. Vanha Testamentti sisältää paljon historiankirjoitusta, ja evankeliumit ovat ylöskirjattuja silminnäkijäkuvauksia Jeesuksen toiminnasta. Raamatun kirjat eivät myöskään itse sano olevansa suoraa Jumalan sanelua. Nykyaikaisessa mielessä Raamattua voi historiankirjoituksena pitää uskottavana, sillä esim. neljä toisistaan hieman poikkeavaa evankeliumia samoissa kansissa ilmentää lähdekritiikin perusajatusta. Myös Vanhassa Testamentissa on joitakin historiankirjoituksen osia, jotka kertovat osin samasta ajasta ja poikkeavat samalla hieman toisistaan (Aikakirjat ja Kuningasten kirjat). Näin Raamattu tekee mahdolliseksi sitä itseään koskevan keskustelun.
Yleissivistyksen tähden ja monikulttuurisen maailman ymmärtämiseksi suosittelen tutustumista puolueettomaan Koraania ja islamia käsittelevään kirjallisuuteen.
No comments:
Post a Comment